TUOMO ANTIKAINEN

Ennen yrityksen kriisin tunnisti siitä, että hälytysvalot vilkkuivat, ja savua nousi muualtakin kuin tehtaan piipusta. Tänään hässäkkä syttyy useimmiten ilman liekkejä, ja se voi koskea yrityksen tuotteita, palveluita, johtoa, mainetta, henkilöstöä – tai vaikka niitä tuotantolaitoksia. Kriisi voi perinteisessä, digitaalisessa ja sosiaalisessa mediassa levitä valtakunnalliseksi tai globaaliksi jopa muutamissa minuuteissa.

​

Kun kriisi on päällä, on tiedontarve on kova ja nopeus siksi valttia. Hyvällä ennakoinnilla kriisitilanteiden yritykselle aiheuttamia vahinkoja voidaan lieventää. Tärkeää on tehdä selvät suunnitelmat mm. siitä, ketkä antavat lausuntoja, ja miten varmistetaan sisäinen tiedonkulku sekä tarvittavat resurssit kriisin ratkaisemiseksi. Valmistautuminen tarkoittaa myös, että viestinnän käytännöt, kanavat ja tekemisen prioriteetit on sovittu valmiiksi ja ohjeistuksen toimivuutta on harjoiteltu. Yhtä tärkeää on myös kyetä tunnistamaan niitä heikkoja signaaleja, jotka monia kriisejä edeltävät. Tämä antaa aikaa valmistautumiselle ja toisinaan mahdollistaa myös kriisin puhkeamisen estämisen.

​

Olen ollut laatimassa kriisiviestintäohjeistoa Fazer- ja Posti-konserneille, vastannut niiden jalkauttamisesta organisaatioon ja  kuulunut yritysten kriisinhallintaryhmiin. Olen myös vastannut kriisiviestintäharjoitusten toteuttamisesta Suomessa sekä ulkomailla ja ollut sammuttamassa lukuisia pieniä tulipaloja, jotka – kiitos valmistautumisen ja hyvin toimineen ohjeistuksen – eivät onneksi ole eskaloituneet.

​

Onko kriisiviestintään valmistauduttu teidän yrityksessänne? Jos ei, tai nykyinen ohjeistus kaipaa päivittämistä, autan mielelläni. Ota yhteyttä!